Odotan ratikkaa pysäkillä. Mies puhuu itsekseen ja työntää kätensä syvälle pysäkin roskikseen. Hän vetää esille kaksi pulloa ja siirtyy vastakkaisen suunnan pysäkille kokemaan toista roskista. Sieltä löytyy vielä ainakin yksi pullo lisää.
Hän ottaa roskiksesta myös muovikassin pulloille. "Kätevää", ajattelen. Minua säälittää surulliset ihmiskohtalot ihan liikaa. Olen vähän yrittänyt kovettaa itseäni, etten ottaisi koko maailman taakkaa hartioilleni. Yritän nähdä tilanteen hyvät puolet. Saan pienen reality checkin; minulla ovat asiat oikeastaan aika hyvin.
Viistoon satava räntä oli sammuttanut miehen röökin. Hei räntä, älä lyö lyötyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti