Kyselyiden tuloksia

Oikeanpuoleisessa pystypalkissa on välillä kyselyitä blogin lukijoille. Tässä tuloksia aikaisemmista kyselyistä:

Kysymys: Ovatko uudenvuoden lupauksesi pitäneet?
Vastanneista 100 % kertoi, ettei tehnyt lupauksia. Itse olen sitä mieltä, että elämänmuutokset eivät liity mitenkään uuteenvuoteen. Kerran annoin lupauksen, että käytän hammaslankaa useammin. En pitänyt lupaustani. Ehkä se on niin, että elämänmuutokset pitää tehdä harkitusti. Joihinkin asioihin sopivat täydelliset äkkimuutokset ja toisiin pehmeä lasku ja välitavoitteet.

Kysymys: Aiotko matkustaa 2011?
1 % vastanneista aikoo matkustaa kotimaassa. 77 % vastanneista aikoo matkustaa kotimaassa ja ulkomailla. 11 % vastasi EOS/ joku muu.

Liikuntakyselyssä vastattiin seuraavasti:
Olen liikuntakeskuksen jäsen 12 %
En ole jäsen 25 %
Käytän yleensä 10-korttia 25 %
Käytän työ-/ opiskelupaikkani edullisia liikuntamahdollisuuksia 12 %
Työnantajani avustaa maksuissa (liikuntasetelit yms)12 %
En urheile maksullisissa paikoissa 50 %

Vastanneista kukaan ei urheile kertamaksulla eikä käytä työ-/ opiskelupaikkani maksuttomia liikuntamahdollisuuksia. Liikuntakeskuksen jäsenyys ei olekaan niin yleistä, kuin luulin. Saman tuloksen, 12 prosenttia, sai työ-/ opiskelupaikan edulliset liikuntamahdollisuudet. Puolet vastanneista ei käytä maksullisia liikuntapalveluita ollenkaan.

Hei hei vanha jumppapaikka

Kävin eilen näillä näkymin viimeistä kertaa vanhalla joogasalilla. Vai onko se nyt joogakoulu vai mikä. Siis paikka, jossa olen viime aikoina käynyt ohjatussa liikunnassa. Paikka oli taas ruuhkainen ja pukuhuoneessa oli pylly vasten pyllyä. Hikistä pyllyä. Ahtaat käytävät ja asuinhuoneistoon mitoitettu ilmanvaihto.

Minua ihmetyttää paikan tapa pitää hedelmäpussirullaa tarjolla märkien jumppatekstiileiden pakkaamiseen kotimatkalle. Yritän ottaa mahdollisimman vähän käyttöön uusia muovipusseja. Silti kaapit ovat täynnä muovipusseja.

Anekdootti. Yhdessä aikaisemmassa työpaikassani olin ihan erilainen persoona ja työntekijä, kuin muut ryhmän jäsenet. Meillä oli aivan erilaiset arvomaailmat. Saavutin heistä yhden kanssa konsensuksen muovikassiasiasta. Hänkään ei ottanut koskaan kaupassa muovikassia. Perusteet vain olivat erilaiset: hän ei ottanut kassia, koska se maksaa ja minä en ottanut kassia, koska se lisää jätteen määrää.

Takaisin aiheeseen. Jumppakeskus. Pukuhuonetilaa on niin, että kaikuu. Erityisesti odotan, että pääsen vauhtiin saliohjelmani kanssa. Kuntosaliohjelma tallennetaan avaimenperän näköiseen muistikorttiin, joka tökätään kuntosalilaitteeseen. Helpommin sanottu kuin tehty. Henkilökunnan ja muiden asiakkaiden kanssa ihmettelimme asiaa yli tunnin. Uusi sali ja uudet vermeet. Ehkä se tästä.

Tilaa.

Tahdon

Olen tänään pannut nimeni alle kahteen paperiin, jotka eivät sovi keskenään yhteen. Solmin asiakassopimuksen aikaisemmin mainitun kuntokeskuksen, anteeksi hyvinvointikeskuksen, kanssa ja hain työpaikkaa, joka veisi minut pariksi kuukaudeksi ulkomaille.

Ulkomaa ei tule jumppasalin viereen eikä jumppasalia saa ulkomaille mukaan. Mutta mitäpä vielä murehtimaan, kun on vasta hakemus lähtenyt. Vanha viidakon sananlasku kertoo, että bussi tulee heti kun sytyttää tupakan. Voisikohan tätä soveltaa myös niin, että kun sitoutuu jumppasaliin niin saa ulkomaanduunin?

Otatko sinä, kuntokeskus, tämän punkeron puolisoksesi

Pohdin, pitäisikö liittyä kuukausiveloitusta käyttävän liikuntakeskuksen jäseneksi. Anteeksi, sehän onkin hyvinvointikeskus. Putiikkiin ei ole mahdollista päästä liikkumaan kertamaksulla tai 10 kerran kortilla.

PUOLESTA:
- Kuntokeskus olisi lähempänä asuinpaikkaani, kuin mikään aikaisempi vaihtoehto.
- Tarjolla on hotjoogaa. Se on laji, jossa eniten viihdyn tällä hetkellä. Tosin lämpötila näyttää olevan hieman alempi, kuin nykyisessä paikassani.
- Keskuksessa on infrapunasauna. Mutta onko se nyt niin tehokas tervehdyttäjä ja laihduttaja, kuin kehutaan?
- Jos en ottaisikaan saunavuoroa taloyhtiöstämme, kävelisinkin tuonne saunaan?

VASTAAN:
- Maksu menee tilitä jumppasin tai en. En vielä tarkkaan tiedä sopimuksen sisältöä, mutta miten lie "saa (sairaus)lomaa" keskuksesta. Pitääkö viedä sairauslomatodistus? Saanko terveyskeskuksesta ajan: "Päivää, haluaisin saikkulapun hyvinvointikeskustani varten." Entä, jos lähtee pitkälle (työ)matkalle, tikittääkö maksu kuitenkin? Entä, jos on työtön?
- Väheneekö jo valmiiksi vähäinen ulkoiluni, koska jokainen sporttienergian hippunen on suunnattava tuonne keskukseen? Eihän sitä nyt voi kävellä eikä lenkkeillä, kun on kalliilla rahalla maksettu jäsenyys sisälajeihin.
- Jospa muutan määräaikaisen jäsenyyden aikana johonkin, joka ei ole sopimuksen purkamisen syyksi riittävän kaukana lähimmästä toimipisteestä, mutta on kuitenkin helevetin hankalan matkan päässä?

Hintavertailu:
- 4 x lenkkeily olemassa olevin varustein: 0 e.
- 4 x hotjooga: 52 e (kymppikortilla maksettuna).
- Jäsenyys hyvinvointikeskukseen: 69–79 e/ kk.

Aikavertailu:
- Nykyiseen hotjoogaan bussi + ratikka/ pari pysäkinväliä kävellen: 50–60 min tai
autolla ja moraalinen valinta: sakkoparkki vai monen euron parkkimaksu. Parkkipaikkoja kohtalaisesti lumettomana aikana, mutta reitti ottaa melkein tuon tunnin ruuhka-aikana.
- Tähän uuteen: kävellen arviolta noin 7–10 minuuttia. Kuinka paljon aikani maksaa? Olisiko hyvä syy maksaa enemmän, että säästää aikaa siirtymisissä?

Myyjät kuulemma usein perustelevat jäsenyyden kannattavuutta sillä, että kun on maksanut jo etukäteen, niin se motivoi treenaamaan. Onkohan noin? Ajanko enemmän bussilla, jos ostan kuukausilipun? Katsonko enemmän televisiota, kun olen maksanut tv-maksun tai ostanut maksukanavan? Eikö kuukausijäsenyydessä piile ansa, että rupeaa ottamaan pattiin koko firma ja kaikki sen hienot infrapunajumpat, kun pakkomaksajan on harrastettava pakkoliikuntaa? Missä on liikunnan ilo ja asioiden yksinkertaisuus? Ahdistaako olla naimisissa jumppakeskuksen kanssa?

Olen kuullut, että liikuntaseteleitä yms myydään nettihuutokaupoissa. Mielestäni seteleiden ottaminen myyntitarkoituksessa on vähän epämoraalista. Antamalla liikuntaseteliedun työntekijöilleen työnantaja haluaa parantaa omien työntekijöidensä terveyttä ja jaksamista firman palveluksessa. En tällä hetkellä nauti liikuntaseteliedusta (enkä paljon muistakaan eduista), mutta ottaisin kernaasti vastaan sedelokset.

Anekdootti. Raskaus ei kuulemma ole mikään syy olla jumppaamatta. Kuulin, että eräs hedelmällisyyshoitojen tuloksena raskaaksi tullut henkilö oli vaatinut jäsenyyden purkamista "suojellakseen sijoitustaan", jos sallitte ilmaisun. "Tämä on niin kallis lapsi, että minä en tule sinne jumppaan hyppimään", sanoi tuleva äiti. Liikuntakeskuksen edustaja oli tietenkin yrittänyt ehdotella jotakin kevyitä niska–hartiatunteja.

Kuntosalit ja jumppakeskukset ovat vaikeita saada kannattaviksi. Tämä koko kuukausijäsenyys perustuu siihen ansaintalogiikkaan, että näpsäkät myyjät myyvät jäsenyyksiä. Keskukselle on aivan sama jumppaanko minä siellä vai en. Pääasia, että raha virtaa. Virtaako hiki? Tuskan-?

Laitoin tuohon sivupalkkiin kyselyn, joka on voimassa kuukauden päivät. Kommentoida saa pidemminkin tähän alle. Ajatuksia?