Ruokaa suuhun, ei roskiin, osa 2

Aikaisemmassa tekstissäni lupasin kirjata muistiin kuukauden ajan poisheittämäni ruoat. Näin tein.

30 päivän aikana heitin pois seuraavat sapuskat:

- avokadon viipale, liian raaka ei voinutkaan vielä syödä.
- 2 mandariinia, homeessa.
- noin 1,5 dl mustikkahilloa. Ei ollut varmuutta syömäkelpoisuudesta, en ollut itse tehnyt, eikä tietoa onko säilöntäainetta vai ei. Rakenne oli muuttunut.
- tuorepastan reunat, pieni määrä.
- omena, jäi pöydälle reissun ajaksi, homehtui siihen.
- noin kahdeksan papua, putosivat tiskialtaaseen, en halunnut enää syödä.
- osa greipistä, homeessa. Söin kuitenkin osan.
- maitorahkaa ja raejuustoa. Mokasin loman kanssa; olisi pitänyt tarkemmin mitoittaa ostokset siten, että jääkaappi on reissuun lähdettäessä tyhjä.
- epäonnistunut tuorepasta. Osan söin urheasti.

Analyysi: syömäkelvollista ruokaa ei juurikaan mene biojätteeseen. Ruoka ehtii pilaantua säilytyksessä -> pitänee suunnitella tarkemmin. Reissuun lähtiessä ruokahuolto pitää ajaa alas suunnitellusti, ettei jääkaappiin jää mitään pilaantuvaa. Ei kovin huono tulos, mutta tässäkin on minulla parannettavaa.

Ylen Puoli seitsemän käsitteli eilen samaa aihetta. Heillä oli vinkkejä ruokajätteen vähentämiseen. Harri Syrjänen kertoi ja näytti miten rippeistä tehdään ruokaa. Vinkit olivat kylläkin niin peruskamaa, että ihmettelen millä tasolla suomalaisten tietotaito on, jos eivät itse ole näitä juttuja tajunneet. Mutta hyvä, että asiaa käsitellään ja kyllä varmaan moni sai tuosta semppiä ruokahuoltoonsa, kun trendikäs julkkiskokki näyttää mallia.

Parasta ennen päiväys ei ole "ei voi enää syödä" -päiväys. Tee aistinvarainen tutkimus. Heh, eikö olekin hieno termi :) Katsele, haista ja maista pieni osa. Jos ruoka vaikuttaa olevan kunnossa, niin eiköhän sen voi syödä? Moni kuivahtanut ruoka kelpaa vielä kuumennettaviin ruokiin, joten ei muuta ku laittamaan pitsaa ja spydäriä.

Insertissä on muuten aivan mahtavaa grafiikkaa ja kuvakerrontaa. Mahtavaa, Puoli seitsemän! Aivan fantsua tv-grafiikkaa on myös saman ohjelman inserttisarjassa Keksintöjen ketju. Taidankin laittaa palautetta sinne suoraan, liian usein kehut jäävät sanomatta.

Puoli seitsemänin (näinkö se taivutetaan?) uusinta tulee kohta telkkarista (kello 14.30) ja Areenasta katsottavissa: http://areena.yle.fi/video/1297358723521

Ruokaa suuhun, ei roskiin

Paikallinen tomaatti ei lennä.

Toissa päivänä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n Foodspill-hankken tyypit kertoivat, että suomalaiset heittävät pois viisi prosenttia ostamastaan ruoasta. Hintaa tälle kasalle tulee puoli miljardia euroa ja kiloissa se on noin 50–56 kg yhtä kotitaloutta kohden.

Ensimmäiset ajatukseni olivat, että kuka nyt ruokaa pois heittää. Kotitaloudet haaskaavat ruokaa enemmän, kuin esimerkiksi ravintolat. Luulin asian olevan juuri toisin päin.

Vanha ja viisas mummini on opettanut esimerkillään, että eiliseltä jääneistä ruoista saa uuden yhdistelmän täksi päiväksi. Eikös pitsakin ole alunperin juuri jämäruokia hyödyntävä ruokalaji? Joskus ateria valikoituu sillä perusteella, että mikä menee seuraavaksi pilalle. Sovellettu fifo; first in, first out. Ruokaa voi pakastaa, kun huomaa, ettei tuo iso satsi mene tuoreeltaan.

Itseäni askarruttaa useinkin syömäni ruoan hiilijalanjälki. Ostanko ulkomaisia lentovihanneksia vaiko kotimaassa sähkölämmityksellä kasvatettuja vihanneksia? Kumman hiilijalanjälki on pienempi? Uutisten haastattelema tyyppi (taisi olla tuon Foodspill-hankkeen hahmo) sanoi hyvin osuvasti, että roskiin heitetyn ruoan hiilijalanjälki oli täysin turha. Laitanpa tähän huutomerkin näin: !. Ja vielä pari lisää: !!!, noin!

Olin joskus koululaisena ruokakaupassa töissä. Jo silloin teki pahaa safkan heittäminen roskiin. Ja muistaakseni vielä sekajätteeseen. Henkilökunta ei saanut käyttöpäivänsä ylittäneitä ruokia ilmaiseksi eikä myöskään voinut niitä ostaa. Kollegani antoi ruokaa salaa kaupan takaovelta jollekin kodittomalle miehelle. Silloin ihmettelin kollegani toimia, nyt arvostan. Nyt tekisin juuri noin, vaikka se vaatisi ehkä kansalaistottelemattomuutta.

Sain ajatuksen. Ryhdyn pitämään kirjaa poisheittämistäni ruoista. Kirjoitan luetteloon myös syyn miksi ruoka päättyi biojätteeseen. Tälle päivälle kirjataan kaksi mandariinia, jotka olivat homehtuneet tarjoiluastiaan niille sijoilleen. Vieruskaverit olivat kunnossa.