Millä aineella puts plank?

Hei, löytyisikö blogin lukijoilta jeesiä? Onko käyttökokemuksia näistä:
- Ecoverin yleispuhdistusaine
- Ole Hyvän yleispesuaine (onko tätä vain hajustamattomana?)
- Urtekramin Uniren
?

Miten lie hinta–laatusuhde näissä? Tuo Uniren taitaa olla todellinen joka paikan pesuaine, kuten nimikin vihjaa. Jonkun tuotetiedon mukaan sillä voi pestä kotia, vaatteita sekä astioita koneessa ja käsin. En olekaan tiennyt. Nyt tiedän, kuten kanamainoksessa aikoinaan todettiin.

Olen ostamassa yleispesuainetta paikkaan, joka on kaukana kunnallistekniikan ulottumattomissa. Biohajoava tiskiaine siellä on jo käytössä. Ecoverin käsitiskiaine on mielestäni huonoa ja saman suuntaisia mielipiteitä olen kuullut myös parilta muultakin. Ei vain tule puhdasta, sori. Ole Hyvän tiskiaine on hyvää kamaa. Pari vinkkiä, jolla tulee varmasti puhdasta:

1. Kuuma vesi.
2. Annostele siten, että vaahtoa on aina veden pinnalla. Lisää tarvittaessa.

Ole hyvä on näköjään uusimassa puhdistusaineitansa. Uusi tiskiaineen tuoksu näyttäisi olevan sitruuna-appelsiini. Varmaankin hyvän tuoksuista.

Käyttökokemukset yllä mainituista tuotteista ovat tervetulleita kommenttien asussa. Kiitos jo etukäteen, arvoisat lukijat!

Olin aikeissa valittaa, että olen niin saamaton, etten saa kirjoitetuksi blogiin mitään. Aiheita on tusinoittain, osassa jo kuvat otettu. En vain saa aikaiseksi. Mutta kas, nytpä kirjoitin tekstin saippuasta. Hyvä minä!

PS: Ole Hyvän tuotteita saa ostaa omaan pulloon. Vähemmän jätettä! Luettelo jälleenmyyjistä valmistajan sivuilla.

Siemenluettelo on saapunut

Posti toi eilen Hyötykasviyhdistyksen siemenluettelon. Oliko tämä merkki minulle, osta vesiviljelytsydeemi? Osta, osta, osta!

Siemenluettelossa on merkitty erikseen biodynaamiset ja luomusiemenet. Jotakin on kylvettävä joka kevät, sen verran sormet syyhyävät aina. Onko se tänä vuonna vesiviljelyä, sitä en ole vielä päättänyt. Luettelon alkusanat sanovat: "Se, että voi tuottaa omaa ruokaansa edes osaksi, antaa suurta mielihyvää". No, omavaraistalouteen en ole vielä päässyt, kun "sato" on mallia kitulias ruohosipulipuska ja kirsikkatomaatit, jotka ovat vielä lokakuussa vihreitä. Joinain vuosina olen kyllä onnistunutkin.

Ananaskirsikka. Hedelmät ovat aivan ihania, mutta avomaalla ei tahdo lämpö riittää. Little lantern -lajikkeesta ilmoitetaan korkeudeksi 50 cm. Tuota minulla on aikaisemmin ollut, on kyllä aina kasvanut korkeammaksi. Ehkä pitäisi latvoa ronskimmin.

Lehtikaali. Red russian. "Nuoria lehtiä voi laittaa salaattiin". Vaikuttaa hyvältä.

Kuukausimansikka. White soul. "Korkeus 20 cm, marjat ovat makeita". Tämäkin voisi olla hyvää. Tosin mansikat eivät ole minun hoteissani menestyneet. Pyrkivät homehtumaan.

Paprika. Barangio. "Soveltuu hyvin ruukku- ja amppeliviljelyyn". Ehkä myös vesiviljelyyn? Ainakin chilejä tuntuvat jotkut kasvattavan vesiviljelyllä. New aces -lajikkeen kohdalla sanotaan, että sopii ikkunalautaviljelyyn.

Lehtisalaattia on tarjolla montaa lajiketta. Luettelo kertoo: "Nopeakasvuisempi, kuin keräsalaatti. – – Viljellään kaupallisesti runsaasti ns. ruukkusalaattina". Salad bowl -luomusiemenestä luvataan salaattia, jolla on pitkä korjuuaika. Siis että samasta puskasta saa paljon lehtiä? Jos näin on, niin hyvä. Voimakaskasvuinenkin vielä.

Ja sitten yrtti-department. Ruohosipuli, se on hyvää peruskamaa. Ainoa lajike luettelossa on Polyvit, joka on luomu.

Vihermintun lisäksi on tarjolla väriminttuja. Mitähän ne ovat? Olenko joskus syönyt niitä? Tuore minttu... tulee mieleen kesän ruoanlaitot, kokki lähtee paljasjaloin hakemaan yrttejä penkistä.

Basilikaa on 11 lajiketta. Kiinnostaisi kokeilla mammuttibasilikaa (luomu). Sille luvataan isoja lehtiä ja aromaattista makua. Basilika on hyvin arka kylmälle ja vedolle. En ole saanut sitä menestymään avomaalla. Basilika ainakin sopii vesiviljelyyn, koska mainoskuvissa on usein basilikaa.

Mäkimeirami. Ehkä.

Persiljasta minulla ei ole koskaan ollut sileälehtistä mallia kasvamassa. Sileälehtisen Gigante d' Italia -lajikkeen luvataan olevan satoisa. Jotkut pitävät tätä maailman parhaana persiljalajikkeena, kertoo luettelo. Mutta heti annetaan puheenvuoro oppositiolle. Ranskalaisen lehtipersiljan kohdalla sanotaan: "Joidenkin mielestä parempi, kuin  Gigante d' Italia".

Rosmariini. Se on hyvää.

Nyt pitää tarkistaa siemenvarastot. Sitten vasta ostoksille. Tämän luettelon siemenet tulevat helmikuussa myyntiin.

Heh, hauskoja nimiä: mooseksenpalavapensas (moses brinnande buske), isoräpelö ja pikkuräpelö :)

Toivottavasti käytin oikein tuota lajike-sanaa. Laji, lajike, suku, rotu... aina pitäisi tarkistaa sanakirjasta. Ja isolla vai pienellä. EN KEHTOO. Blogistin ei tartte. Älkää lainatko. Älkää luottako.

No tarkistin kuitenkin. Kotus sanoo: "Kasvien ja eläinten tieteellisissä nimissä isolla kirjaimella aloitetaan pääjaksot, kaaret, luokat, lahkot, heimot ja suvut". Enää sitten vain pitäisi tietää mikä on mikä. Älkää luottako.

Hyötykasviyhdistyksen Annalassa (Hämeentie 154, Helsinki) on 10.2.11 taimikasvatuksen niksit -tapahtuma.

Kukat yöksi jääkaappiin

Hajusintti  syömäkylmääjässä.

Leikko- ja sipulikukat kestävät pidempään kukassa, kun ne laittaa yöksi jääkaappiin. Tässä taloudessa käy joskus niin, että kukat ovat suurimman osan päivästä jääkaapissa ja otetaan esille vain kun ollaan kotona.

Sipulikukkia kannattaa kastella niukasti. Liika kastelu vain venyttää vartta.

Auttavatko kivat, uudet lelut suorittamaan hyvää elämää?

Haluaisin ostaa yleiskoneen. Ja sen pitäisi tietenkin olla tiettyä merkkiä. Tiettyä, kallista merkkiä. Jos yleiskone tulisi talouteen, ryhtyisinkö laittamaan terveellistä, lisäaineetonta, ravitsevaa, kekseliästä ruokaa? Ohjaisinko talouden ruokakulttuuria ylväisiin suuntiin: tuoretta, maukasta, luomua, lähiruokaa? Vai olisiko kapineen ostaminen kulutusjuhlaa?

Sekoittelisinko tuorepastataikinan ja raviolin täytteen koneella enemmän kuin yhden kerran? Jäisikö aparaatti pölyttymään käyttämättömänä? Olisiko yleiskone minulle sen niin trendikkään slow-elämän alku; joogaisin seesteisesti samalla, kun kone veivailee taikinoita. Tuijottelisin uuninluukun lasin läpi hitaasti nousevia paakelseja ja oivaltaisin jotakin itsestäni ja elämästäni.

Jäätelöntekemislisävaruste pitää tietenkin saada. Onko tässä tuho laihdutuskuurille? Vai olisinko nimen omaan tiukasti vallankahvassa, kun voin itse määrätä jopa jäätelön koostumuksen? Tekisinkö terveellisiä herkkuja vai olisiko kone katala valkoisen vehnäjauhon ja sokerin runsaudensarvi?

Olenko ihminen, joka tarvitsee kivoja, uusia leluja aloittaakseen jotakin uutta. Kääk! Entä jos olenkin ihminen, joka aloittaa jotakin uutta saadakseen kivoja, uusia leluja? Kumpi oli ensin: hieno gps-sykemittarini vai innostus lenkkeilyyn?