Olimme jo jonkin aikaa tunteneet, kun huomasin, että olit oikein mukava. Huomasin pitäväni ulkonäöstäsi, leveistä hartioistasi ja tyylistäsi pukeutua. Kohtelit ihmisiä hyvin. Olit sopiva sekoitus kapinallista miestä ja turvallista miestä. Huomasin, että huumorintajumme oli samanlainen ja käytimme samoja ilmaisuja. Omaksuin nopeasti käyttämiäsi sanoja.
Ikäeromme oli juuri sopiva, sinä hieman minua vanhempi. Haha, olisi pitänyt sykemittarilla mitata, miten pulssi kohosi, kun astelit huoneeseen. Joit kahvisi samalla maustuksella kuin minä. Ammattisi oli mielenkiintoinen ja harrastuksesi kiehtovia. Huomasin, että minähän pidän sinusta oikein kovasti paljon.
Näin sinusta unia, jossa aistin kiintymyksesi minuun. Unissa ei juuri tapahtunut mitään, mutta tunne yhteenkuuluvuudesta oli niin voimakas, että kylmät väreet kulkivat pitkin selkää heräämisen jälkeen. Kerroin ystävilleni sinusta ja huomasin usein ajattelevani sinut elämääni. Ihan arkipäiväisiin juttuihin: "Otatko kahvia?" "Ottaisitko tuon ylähyllyltä, kun minä en yletä." "Talvirenkaat pitää vaihtaa".
En ollut varma tunteistasi. Kerran huomasin, kun sinä punastuit. Sitten rupesin punastelemaan itsekin. Vaihdoin meikkivoiteeni Joe Blascon voiteeseen peitelläkseni punastumistani.
Käännekohta.
Alkuun salailimme suhdettamme yhteisöltä, jossa olimme tavanneet. Pyysin tätä, koska halusin pitää parisuhteen meidän kahden välisenä, enkä minään ryhmän yhteisenä asiana. Salailu oli jotenkin romanttista. Lähettelimme viestejä toisillemme monta kertaa päivässä. Työpaikalta piti päästä pian pois olemaan kahden. Asuimme samassa kaupungissa, joten oleilimme toistemme luona paljon.
Muistan sen päivän, kun jätit hammasharjasi kylpyhuoneeni peilikaappiin. Katselin hammasharjaasi ja ajattelin, että jätit harjan, tulet takaisin ja haluat olla kanssani. Sinua sitoo minuun jokin. Harja. Naiselle hammasharja voi olla todiste siitä, että suhteessa ollaan tosissaan. Ei vakavissaan vaan tosissaan. Vakavia emme olleet, sillä pidin huumoristasi, tavastasi käsitellä elämää ja kertoilla juttuja. Joskus kikattelin pelkästään sille jos vaikka aivastit. Aivastukselle kikattava nainen on kuulkaas myyty nainen. Olin myyty sinulle.
Iältämme olimme yli kolmekymmentä, mutta alle neljäkymmentä. Olin aina pitänyt suurena arvoituksena sitä, että mistä sitä tietää kuka on se Oikea. Tunsin, että haluan olla kanssasi joka hetki kun olen hereillä. Olit kuullut kun olin sanonut, että vaikka olen tasa-arvon kannattaja niin kosiminen on miehen työtä. Itkin onnen kyyneleitä ja sormus oli minulle jotakin metallinpalaa suurempaa. No kyllä kai, jos hammasharjallakin oli Merkitys.
Teininä ajattelin, että häät pitää olla isot ja meininki pitää olla suurielkeistä. Iän karttuessa olin tullut aatoksiin, että häiden näyttävyys ei ole tärkeintä vaan se harvinainen asia, kun kaksi ihmistä löytää lämmön tässä kylmässä maailmassa. Kutsuimme läheisemme juhliin sillä peitetarinalla. Olin muka voittanut lahjakortin, jolla saa yksityistilaisuuden raitiovaunussa, joka ajelee pitkin Helsinkiä. Vieraille paljastui matkalla, että olimme juhlimassa häitämme.
Eiku hei anteeksi, blogin lukija, täähän meni nyt ihan väärin. Siis käännekohtahan oli se, että kuulin, että olet varattu. Sori hei. Mites mä nyt tälleen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti