Klassinen laukku "perinteisen muotoiselle naiselle"

Kiitos mielenkiinnosta laukkuani kohtaan. Sain privaattina kyselyitä, että miten asiassa kävi. Eräs ystävä kirjoitti kymmenen kohdan tekstin, jossa pohdittiin laukun ostamiseen liittyviä asioita: voiko laukkua yhdistellä, kestääkö se aikaa muodin vaihtuessa ja kestääkö se kulutusta. Väri tulee valita huolellisesti, jotta se on helppo yhdistellä. Laukkua voi pyytää katsottavaksi päivänvalossa.

Teksti olisi kelvannut julkaistavaksi lehdessä, niin perusteellista asiaa se on! Kiitos Sinulle, tiedät kyllä kuka olet :-)

Lahjakortin viimeisillä hetkillä kysäisin vielä asiasta tyypiltä, joka on koulutukseltaan psykologian maisteri ja työskentelee terapeuttina. "Mitä olet mieltä tällaisesta laukkuasiasta?" Tiivistettynä hänen vastauksensa oli suunnilleen niin, että onko parempi vain maksaa veroja ja hissutella koko elämä vai hankkia elämyksiä? Jos tämä laukku on minulle elämys, niin voin ihan hyvin ostaa sen. Jos olen huolissani niistä Afrikan nälkää näkevistä lapsista, niin voin lahjoittaa sopivan summan rahaa hyväntekeväisyyteen.

Vielä tarkennuksena, että en ole ostamassa sitä tuhannen euron laukkua, se on jo aivan liian kallis. Enkä myöskään ole ostamassa kallista laukkua kalliuden takia. Kallis makuni ilmenee käytännössä siten, että jollain tavalla tunnistan laadun ja tykästyn (hintaa tietämättä) tavaroihin, jotka ovat laadukkaita ja siksi usein myös hinnakkaampia.

Esimerkki: akkainlehden tilaajalahjana on huivi tai koru, jotka ovat... no juurikin tilaajalahjan näköisiä. Tiedätte varmaan: huolittelematonta, räikeää, itekkin osaisi suunnitella kauniimman. Mitä teen sellaisella? Antakaa mieluummin alennusta siitä lehdestä.

Laukkukaupan myyjä oli niin ystävällinen, että jatkoi lahjakorttini voimassaoloa. The Laukusta on tulossa uusi väri keväällä. Väri on parempi, klassisempi, helpommin yhdisteltävissä vaatteisiin ja asusteisiin. Minut kirjattiin laukkukaupan "puhelinpäiväkirjaan". Eli aion ostaa The Laukun. Odotan sitä saapuvaksi huhti–toukokuussa 2012. Tämähän on kuin Sinkkuelämäässä, kun Samantha odotti Birkiniä.

Nyt en kirjoita enempää, koska mökötän. Mökötän itselleni. Kävin sovittamassa housuja ja sovituskopin peili osoitti kylmäkiskoisen toteavasti, että olen lihonut. Tulin huonolle päälle. Ajattelin, että täytyy lotota, jotta pääsee rasvaimuun. Sitten ajattelin, että ihra-ahteri on kuitenkin vain ihra-ahteri, ei syöpä, MS-tauti eikä ALS.

Sitten tulin siitä pahalle päälle, että olen pahalla päällä vain ihran takia. Joka ei ole syöpä, kuten todettu. En osaa elää tätä elämää.

Kuinka kalliin laukun ihminen saa ostaa?

Sain vuosi sitten lahjakortin erääseen laukkukauppaan. Lahjakortin arvo on 50 euroa. Kyseisen laukkukaupan hintataso on sellainen, että sieltä saa viidelläkympillä avaimenperän.

Eräs laukku on kuluneen vuoden päivät miellyttänyt minua kovasti. Kutsukaamme sitä tässä nimellä The Laukku. The Laukku on kallis. Minulla on kallis maku.

Vaihtoehtoni ovat:
1. Ostan jonkun avaimenperän tai muun sellaisen, jonka saan lahjakortilla.
2. Ostan jonkun hienon laukun (esim. The Laukun) ja maksan loput itse.
3. Jätän lahjakortin käyttämättä.

Jos vetäisin vaihtoehdolla 2, niin kuinka kalliin laukun voi ostaa? Olen käynyt liikkeessä jo ainakin kolme kertaa tuijottelemassa hyllyjä. Viimeeksi eilen. Mietin vaihtoehtoja The Laukun ohelle ja katselin tuotteita. Hyllyssä oli kivannäköinen mustavalkoinen laukku, jossa oli lehmän kylkeä muistuttava pinta. Vasikan nahkaan oli värjätty sellaisia lehmälaikkuja.

- Tämähän on kiva. Minkä hintainen tämä on?
- Se on tuhat euroa.

Tonni käsväskystä on liikaa. Minkä summan saa käsilaukkuun käyttää? Afrikassa lapset näkevät nälkää. Äiti ja isä suuttuisivat, jos kuulisivat minun ostaneen kalliin laukun. Lähipiirissäni on perheitä, joissa lasketaan hankinnat hyvin tarkkaan niukkojen tulojen takia. Eipä itsellänikään kassavirta sisäänpäin ole kehuttava, mutta olen sen verran kapitalistinen paskiainen, että kyllä yleensä järjestän rahat, jos jotakin päätän ostaa.

Kysyin ystävältäni saanko ostaa käsilaukun, jonka hinta on suurempi kuin asuntolainani lyhennys kuukaudessa. Kaverini vastasi, että osta pois, jos kassa kestää. Luottokortteja ja muita maksujärjestelyitähän on. Rahoitus kyllä järjestyy. Kysymyksen ydin on siinä, että voinko ostaa kalliin laukun? Onko se oikein? Onko tähän jokin moraalinen sääntö?

Ei tyyriin eikä hinnakkaan, vaan kalliin.

Ajattelin, että kestäähän se sitten vuosia, laatutuote. Halvemmallakin saisi laatutuotteen. Ei tuo sen enempää kestä. Tämäkään ei siis käynyt perustelusta.

Jos samalla rahalla ostaa viisi kassia, niin onko se parempi vai huonompi? Onko rahan tuhlaaminen pienempi paha kuin luonnonvarojen tuhlaaminen? Mikä on tuhlaamista? Saako tehdä mitä haluaa kun käyttää omia rahojansa omalta tililtä?

Näin eilen kaupan kassalla naisen, jolla sattumalta oli kalliin kaupan kallis laukku (olin juuri hypistellyt samanlaista laukkua kalliissa kaupassa). Hän sulloi kalliiseen laukkuunsa ruokaostokset ja kipsutteli tiehensä. Jotenkin ihailin häntä. Olenko pinnallinen? Vai bränditietoinen?

Viidenkympin avaimenperällä en ainakaan tee mitään. Laukkujakin on ihan riittämiin, kyse ei ole siitä, että omistaisin liian vähän laukkuja. Silti The Laukku on pitänyt minua otteessaan vuoden päivät.

Lahjakortti on enää neljä päivää voimassa. Päätöksiä, päätöksiä.