Huomasin ensimmäistä kertaa, että messuilla oli screeni (kuvan yläreunassa), jolle lähetettiin livenä videomateriaalia pitkin halleja. Kameramies ja tyyppi mikrofonin kanssa haastattelivat näytteilleasettajia ja sen sellaista.
Varaava takka. Tuli mieleen Bonk Industries. Hieno, ilahduttava muotoilu. Me like.
Toinen tulisija. Vaikka en mitenkään erityisesti ole tulisijoista kiinnostunut. Liekö tämä sitten kamina vai mikä. Kaunis on. Lasiset luukut ovat hyviä siitä, että ne valaisevat tilaa. Puut pitää laittaa tulipesän takareunaan palamaan, ettei lasi nokeennu. Saa sen noen irti siitä, eipä se katastrofi ole. Mutta puita ei saa kuitenkaan heittää tulipesään siten, että ne kolahtavat takaseinään. Kuuma metalli vääntyy ja ajan mittaan takaseinä hajoaa. Ei kolautella.
En jaksa tarkistaa onko se kamina vai kamiina. En jaksa tarkistaa onko ajan mittaan vai ajanmittaan. Eläköön ei-vaativuus!
Kaunis, virtaviivainen penkki, jossa on kahta puuta. Liekö kahta eri puulajia vai värjättyä. Enpäs jäänyt selvittelemään, kun yritän siirtää vaativuuttani taka-alalle ja tuosta vain noin kirjoittaa blogia.
Oranssi syömäkylmääjä. Pari vuotta sitten näin Helkaman osastolla jääkaapin, jossa oli vaihdettavat värikuoret. Siinäpä vasta hyvä idea!
Saippuakippo poikineen. Jonkin verran käsitöitä taitavana ihmisenä minulle tulee usein ajatus, että en osta, tuollaisen osaan tehdä itsekin. Näin myös näiden saippuatelineiden kohdalla. Ajatus ei siis tietenkään vähennä sitä tosiasiaa, että nämä ovat hienoja ja oivaltavia käsitöitä.
Vaovojen poreamme. Tuo istuin, tai miksi sitä sainoisi, lisää varmasti turvallisuutta. Baby ei luiskahda vedenalle, jos silmä välttää. Tai no vauvan kylvettäminen lienee tehtävä, jossa on oltava vahtimassa herkeämättä. Eihän vauva kylve, vaan se kylvetetään.
Vaaleanpunaisia kiuaskiviä. Ja näin päätän blogimerkintäni, jonka kirjoitin päästämättä liiallista vaativuttani valloilleen. Vapauttavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti